Selvitä laitekantasi riskit ennen kuin hyökkääjät tekevät sen
Selvitä laitekantasi riskit ennen kuin hyökkääjät tekevät sen
Kaupan kylmälaite ei ehkä ole ensimmäinen asia, joka tulee mieleen kyberturvallisuudesta. Silti juuri verkkoon liitetyt kylmälaitteet ovat tänä syksynä joutuneet kyberhyökkäysten kohteeksi Euroopassa ja myös Suomessa.
Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan hyökkääjät ovat päässeet käsiksi puutteellisesti suojattuihin kylmälaitteiden ohjausjärjestelmiin ja muuttaneet niiden lämpötila- ja sulatusasetuksia. Seurauksena on ollut elintarvikkeiden pilaantumista ja taloudellisia vahinkoja.
IoT-laitteen tietoturva ei pysy kunnossa itsestään
Varastoissa, tuotannossa, vähittäiskaupassa ja kenttätyössä käytetään yhä enemmän verkkoon liitettyjä laitteita. Käsipäätteet, tulostimet, tabletit, sensorit ja muut operatiivisen työn laitteet voivat olla päivittäisen toiminnan kannalta aivan yhtä kriittisiä kuin perinteisemmät IT-järjestelmät.
Tietoturvan kannalta merkitystä ei kuitenkaan ole vain sillä, kuinka turvallinen laite on silloin, kun se otetaan käyttöön - laitteen käyttöikä voi olla vuosia. Sinä aikana löydetään uusia haavoittuvuuksia, ohjelmisto- ja käyttöjärjestelmäversiot muuttuvat, tietoturvapäivityksiä julkaistaan ja lopulta myös valmistajan tuki laitteelle päättyy.
Siksi turvallinen käyttöönotto on vasta lähtökohta. Laitteen tietoturvasta on huolehdittava koko sen elinkaaren ajan.
Mitä enemmän laitteita ympäristöön kertyy, sitä tärkeämmäksi muuttuu peruskysymys: tiedetäänkö, mitä laitteita käytössä on, missä ne ovat ja missä kunnossa niiden ohjelmistot ja tietoturva ovat?
Päivittämätön laite kasvattaa hyökkäyspintaa
Tietoturvapäivitysten tarkoitus ei ole vain tuoda uusia ominaisuuksia. Niillä korjataan myös tunnettuja haavoittuvuuksia, joita voidaan käyttää hyökkäyksissä hyväksi.
Traficom muistuttaa, että tunnettuja haavoittuvuuksia hyödynnetään myös silloin, kun niihin on jo olemassa korjaava päivitys. Kun laite tai ohjelmisto puolestaan saavuttaa elinkaarensa pään eikä valmistaja enää tarjoa siihen turvallisuuspäivityksiä, turvallista käyttöä ei voida rakentaa loputtomasti vanhan ympäristön varaan.
Ongelma ei siis välttämättä ole yksittäinen päivittämättä jäänyt laite. Suuremmassa laitekannassa olennaiseksi muodostuu näkyvyys kokonaisuuteen.
Organisaation pitäisi tietää ainakin:
- mitä verkkoon liitettyjä laitteita sillä on käytössä
- millä käyttöjärjestelmä-, firmware- ja ohjelmistoversioilla laitteet toimivat
- mitkä laitteet tarvitsevat päivityksiä
- mitkä laitteet ovat edelleen valmistajan tuen piirissä
- mitkä laitteet lähestyvät elinkaarensa loppua.
Ilman tätä näkyvyyttä haavoittuva laite voi jäädä ympäristöön pitkäksikin aikaa.

Pystyttekö vastaamaan näihin kolmeen kysymykseen?
Oman tilanteen arvioinnin voi aloittaa hyvin yksinkertaisesti:
1. Kuinka monta päivittämätöntä laitetta verkossanne on juuri nyt?
2. Milloin niiden viimeisimmät tietoturva- ja ohjelmistopäivitykset on asennettu?
3. Mitkä laitteet ovat jo valmistajan tietoturvatuen ulkopuolella tai lähestymässä tuen päättymistä?
Jos vastaukset löytyvät nopeasti, laitekantaan on jo hyvä näkyvyys. Jos niiden selvittäminen edellyttää tietojen kokoamista useista järjestelmistä, erillisistä Excel-listoista tai manuaalisista inventaarioista, myös mahdollisten riskien tunnistaminen vaikeutuu.
Kyse ei ole pelkästään laitehallinnan tehokkuudesta. Kyse on myös siitä, tiedetäänkö riittävän nopeasti ympäristössä olevan laite, jonka tietoturvasta ei enää pystytä varmistumaan.
Elinkaarenhallinta on osa tietoturvaa
Laitteen elinkaarta tarkastellaan helposti hankinnan näkökulmasta: milloin laite ostetaan, kuinka pitkään sitä käytetään ja milloin se vaihdetaan uuteen.
Tietoturvan näkökulmasta elinkaareen kuuluu kuitenkin paljon muutakin.
Laitteen käyttöönoton jälkeen on pystyttävä seuraamaan sen tilaa, ylläpitämään ohjelmistoja ja tietoturvapäivityksiä sekä reagoimaan havaittuihin haavoittuvuuksiin. Samalla pitäisi selvittää ennakkoon myös hetki, jolloin käytössä oleva laite tai ohjelmistoversio ei enää saa valmistajan tietoturvatukea.
Tämä korostuu etenkin ympäristöissä, joissa laitteita on paljon, ne sijaitsevat useissa toimipisteissä tai niiden toiminta on kytköksissä suoraan operatiiviseen työhön. Mitä pidempi laitteen käyttöikä on, sitä tärkeämmäksi elinkaarenhallinta muodostuu.
Laitekannan tietoturva alkaa näkyvyydestä. SignalONE Mobile auttaa seuraamaan laitteita ja ohjelmistoversioita, hallitsemaan päivityksiä sekä tunnistamaan vanhentuvat laitteet ajoissa.
Kyberriski voi muuttua nopeasti liiketoimintariskiksi
Verkkoon liitettyjen laitteiden merkitys liiketoiminnassa kasvaa jatkuvasti. Samalla raja perinteisten IT-laitteiden ja muun teknologian välillä hämärtyy.
Kylmälaite voi vaikuttaa elintarviketurvallisuuteen. Käsipääte voi olla kriittinen osa varaston toimintaa. Tulostimen tai muun päätelaitteen häiriö voi pysäyttää työvaiheen kokonaan.
Siksi laitteiden hallintaa kannattaa tarkastella teknisen IT-kysymyksen sijaan osana toiminnan jatkuvuutta ja riskienhallintaa.
Myös sääntely kehittyy samaan suuntaan. EU:n kyberkestävyyssäädös eli Cyber Resilience Act vahvistaa digitaalisten tuotteiden tietoturvan elinkaariajattelua ja tuo valmistajille uusia velvollisuuksia muun muassa haavoittuvuuksien käsittelyyn. Asetuksen pääasiallinen soveltaminen alkaa joulukuussa 2027, ja osa velvoitteista tulee voimaan jo sitä ennen.

Tiedätkö, missä kunnossa laitekantasi on tänään?
Yksittäisen laitteen päivittäminen on verrattain yksinkertaista. Haaste syntyy mittakaavasta: kuinka varmistetaan, että kymmenet, sadat tai tuhannet eri paikoissa olevat laitteet pysyvät hallittuina koko käyttöikänsä ajan?
Siihen tarvitaan ennen kaikkea näkyvyyttä: mitä laitteita käytössä on? Mitkä niistä tarvitsevat toimenpiteitä? Mitkä ovat lähestymässä elinkaarensa loppua? Ja kuka vastaa siitä, että tarvittavat toimenpiteet todella tehdään?
Tietoturvallinen laitekanta ei synny yksittäisestä päivityksestä. Se syntyy jatkuvasta elinkaarenhallinnasta, eikä tietoturvapoikkeama saisi olla ensimmäinen hetki, jolloin laitekannan tilanne selvitetään.